Linkki lappilaiseen hyvinvointiin


Linkki lappilaiseen hyvinvontiin-hankkeen päätavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön toimintamalli (social prescribing) ihmisen tukemiseksi yhteisöllisin, ei-lääketieteellisin, keinoin erilaisissa tarpeissa​, jalkauttaa kehitettävät käytännöt osaksi toimintaa, link worker – verkoston luominen sekä käyttöönottomallin (laajennusmalli) kuvaaminen​ ja kokeilu.

Toimintamallissa tuetaan ihmisiä elämäntapamuutoksissa, yksinäisyyden lievittämisessä, psykososiaalisen tuen tarpeessa jne.​ Asetetaan ihminen tarpeineen ja tavoitteineen keskiöön,​ integroidaan sote-palveluja, kolmannen sektorin toimintaa, kuntien palveluja, vapaaehtoistyötä ja muita yhteisön voimavaroja yksilön tarpeisiin. Lisäksi tuotetaan tietoa osallisuuden ja tuen tarpeista yksilötasolla ja yhteisöissä​.

Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) terveyden edistämisen määrärahasta ja hallinnoivana tahona toimii terveyden ja hyvinvoinnnin laitos (THL). Valtionavustus kohdistuu vuoden 2020 1. painopisteeseen: Hyvinvointijohtaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoilla.

Lapin sairaanhoitopiirin hallinnoimaan ja ohjaamaan hankkeeseen osallistuvat Kemijärven, Muonion ja Enontekiön kunnat sekä Lapin AMK ja Lapin yliopisto. Muita sidosryhmiä ovat mm. Poske, Sotu ry, High five hanke (Kemijärvi). Hankkeen rahoitusaika on 1.1.2020–31.12.2021 ja käytännössä hanke alkaa maaliskuussa tiedonhallinnan suunnitelman tekemisellä ja etenee pilotointivaiheeseen lokakuussa 2020.
 

Taustaa

Lapin sairaanhoitopiiri ja Kaufman Agency toteuttivat Muonion ja Enontekiön alueella syksyllä 2017 esiselvityksen nimeltä Projekti X tarkoituksena selvittää miten sosiaali- ja terveyspalveluita kuormittavien asiakkaiden tilannetta voitaisiin helpottaa ja miten ammattilaiset kokevat mahdollisuudet auttaa ihmisiä. Raportti valmistui keväällä 2018.

Haastatteluissa korostui yksilöllisen palvelutarpeen arvion tarve ja ihmistuntemuksen tärkeys. Toisaalta työntekijöiltä puuttui organisaatiorajoja ylittävään yhteistyöhön tarvittava näkyvyys sekä työkalut eikä aikaa monialaiseen yhteistyöhön ollut tarpeeksi. Usein yhteistyö toimi parhaiten, kun yksittäisellä ammattilaisella oli toisessa organisaatiossa tiedossaan tuttu työntekijä.

Esiselvityksen pohjalta on suunniteltu varsinaista hanketta yhdessä sidosryhmien kanssa. Lshp:n hallitus hyväksyi joulukuussa 2018 hankkeen valmistelun jatkamisen ja rahoitushakemuksen tekemisen kevään 2019 aikana. Hanketta valmisteltiin yhdessä Lapin maakuntavalmistelijoiden kanssa ja yhdeksi kokeiltavaksi toimintamalliksi nousi Iso-Britanniassa käytössä oleva social prescribing toimintamalli.

Kesällä 2019 Lapin sairaanhoitopiiri haki hankkeelle rahoitusta STM:n terveydenedistämisen määrärahasta. Alustava rahoitus myönnettiin marraskuussa ja virallinen päätös valtion avustuksesta saapui 10.2.2020.
 

Kuka voi tehdä hyvin​vointilähetteen ja missä tilanteissa?

Hyvinvointilähetteen voi tehdä perusterveydenhuollon lääkäri, hoitaja, fysioterapeutti tai kunnan sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja tai palveluohjaaja. 

Työntekijä voi ehdottaa asiakkaalle hyvinvointilähetteen tekemistä, jos hänen tuen ja avun tarve on sellainen, johon ei voida vastata tarjolla olevilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Kyse voi olla tilanteesta, jossa ihminen on jäänyt esimerkiksi tahtomattaan yksin.

Yksinäisyyden pitkittyessä voi kynnys lähteä etsimään yhteisöä, johon liittyä, nousta korkeaksi ja henkilö tarvitsee siihen tukea. Hyvinvointilähete sopii myös tilanteisiin, jossa henkilö tarvitsee arkeensa tsemppaajaa esimerkiksi elämäntapamuutoksessa. Linkkihenkilö tukee asiakasta niissä askelissa, jotka hän on valmis ottamaan.
 

Hyvinvointilähetteen tekeminen ja vastaanottaminen

Hyvinvointilähete tehdään sähköisesti ammattilaisten välisessä tiedonsiirtopalvelu ekollegassa, johon lähetteen tekijä kirjautuu sote-toimikortilla tai käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Hyvinvointilähete tehdään yhteistyössä asiakkaan/potilaan kanssa ja sen sisällön tulee olla hänen tiedossaan. 

Hyvinvointilähetteen vastaanottaa koordinoiva linkkihenkilö, joka saa sähköpostiinsa tiedon ekollegaan saapuneesta hyvinvointilähetteestä. Koordinoiva linkkihenkilö jakaa hyvinvointilähetteet linkkihenkilöille, niin että kukin linkkihenkilö tietää vain hänelle ohjatun asiakkaan nimen ja lyhyen kuvauksen, minkä vuoksi hyvinvointilähete on tehty. 

Linkkihenkilö on asiakkaaseen yhteydessä 1–3 päivän sisällä hyvinvointilähetteen tekemisestä. Asiakas saa ensin tekstiviestin, jossa kerrotaan tarkka aika, jolloin hänelle soitetaan. 
 

Linkkihenkilö 

Linkkihenkilötyö ei ole sosiaali- ja terveysalan toimintaa, vaan sijoittuu kunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin. Linkkihenkilöt ovat linkkihenkilökoulutuksen käyneitä henkilöitä. Heitä koskee työssään vaitiolovelvollisuus. 

Linkkihenkilöt vastaanottavat hyvinvointilähetteitä työsuhteessa. Osa linkkihenkilöistä on solminut linkkihenkilötyötä varten työsuhteen kunnan kanssa. Linkkihenkilö voi olla myös kunnan työntekijä, jonka työnkuvaan linkkihenkilötyö liitetään. Osa linkkihenkilöistä on järjestön tai seurakunnan palveluksessa ja vastaanottavat hyvinvointivointilähetteitä osana tätä työtä. 

Toipumisorientaation mukainen ajattelu toimii linkkihenkilötyössä lähestymistapana. Asiakas ja hänen valintansa ovat keskiössä. Asiakkaan ja linkkihenkilön välinen suhde on tasavertainen. Linkkihenkilö ei ohjaa ja neuvo, mitä hyvinvointilähetteen saaneen tulisi tehdä, vaan kohtaa hänet vertaisena ja tukee hänen omia valintojaan.

Linkkihenkilöt ovat saaneet valmiudet soveltaa dialogisuutta keskusteluissa, käyttää huolen puheeksi ottamisen ennakointimenetelmää ja motivoivaa haastattelua työvälineenä. Linkkihenkilö tuntee paikallisen palvelujärjestelmän ja tarjolla olevia kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia.  
 

Asiakkaan ja linkkihenkilön tapaamiset

Asiakkaan ja linkkihenkilön yhteistyö kestää noin 1–6 kk ja tapaamisten sisältö muotoutuu yhteistyössä. Asiakas ja linkkihenkilö sopivat keskenään mm. yhteydenpitotavasta ja tiheydestä.

Tapaamiset voivat tapahtua asiakkaan kotona tai muussa yhdessä sovitussa paikassa. Asiakas voi lähteä linkkihenkilönsä kanssa tutustumaan esimerkiksi johonkin kansalaisopiston kurssiin tai muuhun harrastustoimintaan.

Tavoitteena on, että asiakas löytäisi yhteisöllisestä toiminnasta oman paikkansa ja kokisi oman hyvinvointinsa vahvistuvan yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistuessa.
 

Hyvinvointilähete toimintamallin arviointi

Hyvinvointilähetteen vaikuttavuudesta kerätään tietoa palvelun kehittämiseksi. Vaikuttavuutta arvioidaan positiivisen mielenterveyden mittarin avulla, jonka asiakas täyttää toiminnan alussa, lopussa ja kun asiakkaan ja linkkihenkilön työskentelyn päättymisestä on kulunut 3kk. Mittari on myös työväline linkkihenkilölle asiakkaan tilanteesta keskustelun käymiseen.

Linkki lappilaiseen hyvinvointiin-hanke kerää hyvinvointilähetteen saaneiden kokemuksia myös haastattelemalla. Tutkimukseen osallistumisesta kysytään asiakkaalta erikseen kirjallista lupaa ja tutkimukseen osallistumisesta kieltäytyminen ei ole este hyvinvointilähete palvelun saamiselle.