Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu ja käynnistäminen

Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelun aluksi kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne. Terveydentilaa ja toimintakykyä arvioidaan suhteessa asiakkaan nykyiseen tai hänelle mahdollisesti suunniteltavaan ammattiin ja työhön. Ammatilliseen kuntoutukseen vaikuttavat myös asiakkaan arjen olosuhteet, sosiaaliset suhteet ja kiinnostuksen kohteet.

Ammatillisena kuntoutuksena voidaan suunnitella esimerkiksi työkokeilua omassa tai  suunniteltavassa työssä tai ensimmäisen tai uuden ammatin opiskelua. Vaihtoehtona voi olla myös osa-aikaisen työkyvyn löytyminen. Jos työkykyä palkkatyöhön ei yrityksistä huolimatta löydetä, voidaan päätyä hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.

Kuntoutusajan – esimerkiksi työkokeilun tai opiskeluajan – toimeentulon ja muut kustannukset voi maksaa työeläkelaitos tai KELA, joissain tapauksissa myös tapaturmavakuutus. Tällöin ammatillisen kuntoutuksen hakemuksen liitteeksi tarvittava lääkärin B-lausunto laaditaan tavallisimmin työterveyshuollossa tai kuntoutuspoliklinikalla.

Kuntoutuspoliklinikalla kuntoutussuunnittelija haastattelee yleensä uudet asiakkaat. Vastaanottokäynnille on hyvä ottaa mukaan tiedot muualla kuin Lapin keskussairaalassa tehdyistä tutkimuksista ja hoidoista, toteutuneista kuntoutuksista ja koulutus- ja työhistoriasta. Aikaa kannattaa varata 1–2 tuntia.

Kuntoutusylilääkärin vastaanotolla arvioidaan lisätutkimusten tarve. Lääkäri on saattanut jo lähetteen perustella ohjata asiakkaan kuntoutuspoliklinikalla tehtäviin fyysisen kunnon testeihin. Hän laatii lausunnon tarvituista tutkimuksista.