Valinnanvapauden laajeneminen hoitopaikan valinnassa

Ohje 1/2014

Terveydenhuoltolain (1326/30.12.2010) 48 §:n mukainen ”Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta” tuli voimaan 1.1.2014.

1. Kansallinen valinnanvapaus

Perusterveydenhuoltoa koskeva laajennettu hoitopaikan valinta

• Henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen tai terveyskeskuksen terveysaseman koko maasta kerran vuodessa.
• Valinta voi kohdistua vain yhteen terveyskeskukseen kerrallaan. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta.
• Hoitovastuu siirtyy kokonaisuudessaan perusterveydenhuollon palvelujen osalta.
• Valinta ei kuitenkaan koske koulu- tai opiskelijaterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa eikä vastaanottavalla kunnalla ole velvollisuutta järjestää kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle, mutta tästä voidaan kuntien kesken sopia.
• Annetusta hoidosta vastaa asiakasmaksuja lukuun ottamatta edelleen potilaan kotikunta.
• Kela korvaa matkat perusterveydenhuoltoon enintään niiden kustannusten mukaisesti, jotka aiheutuisivat matkasta oman kunnan pääterveyskeskukseen.

Erikoissairaanhoitoa koskeva laajennettu kiireettömän hoitopaikan valinta

• Henkilö voi valita kiireetöntä erikoissairaanhoitoa antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön koko maasta.
• Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.
• Potilaat kuuluvat hoitotakuun piiriin.
• Kela korvaa matkakustannukset enintään niiden kustannusten mukaisesti, jotka aiheutuisivat matkasta oman erityisvastuualueen yliopistolliseen sairaalaan.
• Valinta ei koske yksityistä terveydenhuoltoa.
• HUOM!  Valinnanvapaus koskee niitä tilanteita, joissa lähettävä lääkäri arvioi erikoissairaanhoidon tarpeen olevan olemassa ja ryhtyy laatimaan kiireetöntä hoitoa koskevaa lähetettä.
• Potilaalla ei ole oikeutta vaatia hoitopaikan siirtoa toiseen hoitolaitokseen kesken hoidon. Jos hoito on alkanut Lapin keskussairaalassa, ei olla enää lain tarkoittamassa laajennetussa hoitopaikan valintatilanteessa.
• Hoitolaitos, esim. yliopistosairaala, voi siirtää potilaan jatkohoitoon oman alueen keskussairaalaan tai terveyskeskukseen, kun se on hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta mahdollista.
• Potilaan siirtäminen toiseen hoitolaitokseen tapahtuu edelleen lääkärin päätöksellä lääketieteellisin perustein ja hoidon keskittämistä koskevien säädösten ja sopimusten perusteella. Pääsääntöisesti potilas ohjataan jatkohoitoon oman erva-alueen terveyskeskukseen tai keskussairaalaan, mutta jos vastaanottavalle sairaalalle sopii, potilaita voi tulla hoitoon mistä päin Suomea hyvänsä ilman maksusitoumusta.  Kuntalasku lähetetään siihen sairaanhoitopiiriin, johon potilaan kotikunta kuuluu (jotta tulee mukaan kalliin hoidon tasaukseen).

Muu valinnan mahdollisuus (terveydenhuoltolaki 49 §)

• Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa.

2.  Valinnan mahdollisuudet rajat ylittävässä terveydenhuollossa

Suomeen tulevat, eli kenellä on oikeus saada hoitoa Suomessa julkisessa terveydenhuollossa:

1) kuka tahansa, kiireellinen hoito (terveydenhuoltolaki 50 §)
2) kotikuntalainen, kaikki hoito
3) tilapäisesti Suomessa oleskeleva EU- ja Eta-valtion ja Sveitsin kansalainen, lääketieteellisesti välttämätön hoito (oikeus osoitetaan EHIC:llä eli eurooppalaisella sairaanhoitokortilla)
4) Suomessa työskentelevä EU- tai Eta-valtion ja Sveitsin ja tietyssä erityistilanteissa muun valtion kansalainen, kaikki hoito (vaikka ei ole Suomessa kotikuntaa tai vaikka asuisi ulkomailla)
5) Suomessa työskentelevän EU- tai Eta-valtion ja Sveitsin kansalaisen perheenjäsen, kaikki hoito
6) Suomeen EU-valtiosta hoitoon hakeutuva henkilö, hoidontarpeen mukainen hoito (tämä ryhmä hakee hoitoa uuden EU-potilasliikkuvuusdirektiivin perusteella ja potilas maksaa koko hoidon ensin itse ja hakee korvaukset kotimaassaan)
7) Suomeen EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä ennakkoluvalla 8 E 112/S2) hoitoon hakeutuva henkilö, hoidontarpeen ja ennakkoluvan mukainen hoito
8) sosiaaliturvasopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt, sopimuksen mukaisesti välttämätön tai kaikki hoito
9) ostopalvelut.

HUOM! Edellä oleva koskee oikeutta hoitoon, maksun määräytyminen on asia erikseen. Laskutuskäytännöistä tullaan antamaan erillinen ohje, jotta pääsääntöisesti muulle maksajataholle kuin jäsenkuntiin kuuluva lasku ei vahingossa ohjautuisi jäsenkuntien maksettaviin. Kiireetöntä hoitoa hakevat potilaat hoidetaan pääsääntöisesti hoitotakuun piirissä.

Suomesta lähtevät, eli mitä oikeuksia suomalaisella on saada hoitoa ulkomailla:

1) tilapäisesti toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä oleskeleva suomalainen, lääketieteellisesti välttämätön hoito (EHIC)
2) EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä työskentelevä suomalainen ja hänen perheenjäsenensä, joka kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin, työskentelyvaltiossa ja Suomessa kaikki hoito
(kuten kotikuntalainen, vaikka asuisi ulkomailla ilman kotikuntaa Suomessa)
3) EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä pysyvästi asuva suomalaiseläkeläinen ja hänen perheenjäsenensä, jonka sairaanhoitokustannuksista Suomi vastaa, asuinvaltiossa kaikki hoito ja Suomessa lääketieteellisesti välttämätön hoito
4) Suomesta EU-valtioon hakeutuva henkilö, hoidontarpeen mukainen hoito
5) Suomesta EU- tai Eta-valtioon tai Sveitsiin ennakkoluvalla (lomake E 112/S2) hoitoon hakeutuva henkilö, hoidontarpeen ja ennakkoluvan mukainen hoito
6) Sosiaaliturvasopimusvaltioissa (Australia, Quebec) sopimuksen mukaisesti välttämätön tai kaikki hoito
7) ostopalvelut
8) Muut valtiot: niiden kansallisen lainsäädännön mukainen kiireellinen tai muu hoito.

HUOM! Edellä oleva koskee oikeutta hoitoon, maksun määräytyminen on asia erikseen. Potilaat voivat kohdan 5) mukaisesti edelleen hakea Kelalta ennakkolupaa hoitoon ulkomailla, jolloin Kela pyytää siitä sairaanhoitopiirin lausuntoa. Mikäli positiivinen lausunto on annettu ja Kela myöntänyt ennakkoluvan, palautuvat kustannukset myöhemmin sairaanhoitopiirin kautta kotikuntaan jäsenkuntaa laskutettaviksi.

22.1.2014

Eva Salomaa
johtajayliläääkäri

Jakelu: Kaikki potilaita hoitavat yksiköt, taloustoimisto, sosiaalityöntekijät, ylilääkärit, ylihoitajat