Kymppi-blogi

Kymppi_logo

Inhimillisesti tehokas johtaminen-hankkeessa on käytössä oma blogi. Blogin nimi on "KYMPPI”, joka on vanha, historiallinen synonyymi sanalle esimies. Jo ennen muinoin savotoilla johti toimintaa ”Kymppi”, joka oli metsätyömiesten ja erilaisten työporukoiden pomo. KYMPPIin kirjoittavat sairaanhoitopiirin omat ”kympit”.

-----------------------

10.2.2019 Tekoälyä ja vuorovaikutusta

Sain pojiltani isänpäivälahjaksi Yuval Hararin Homo Sapiens (ihmisen lyhyt historia) ja Homo Deus (huomisen lyhyt historia) kirjat, jotka maalailivat hyvin mielenkiintoisesti pohdiskelevalla tavalla kuvaa ihmisen historiasta ja tulevaisuudesta. Homo Deuksessa pohdittiin tekoälyn tuloa ja teksti oli kyllä havahduttavaa. Tähän saakka korkea äly on kulkenut käsi kädessä tietoisuuden kanssa eli vain tietoiset olennot ovat kyenneet suorittamaan tehtäviä, jotka vaativat korkeampaa älyä. Nyt kuitenkin on jo kehitetty ja edelleen kovaa vauhtia kehitetään ei tietoista älyä, joka suoriutuu tällaisista tehtävistä paljon ihmistä paremmin.

Tekoäly on jalkautumassa myös hyvää vauhtia sairaalamaailmaan IBM:n Watson-tekoälyä ja muita vastaavia kehitetään yhä vaativampiin työtehtäviin kuten esimerkiksi sairauksien diagnostisointiin. Myös meillä keskussairaalan lastentautien yksikössä kehitetään tällä hetkellä potilasohjausjärjestelmää, jossa tiedon jalostaminen tapahtuisi tulevaisuudessa enenevästi tekoälyn avulla. Tekoälyllä on käytössään valtavat datapankit, jotka päivittyvät jatkuvasti laajalti kerätyistä tiedoista koskien tutkimustuloksia, sairaushistoriaa, sairaalassa käyntejä, suvun sairauksia, mahdollisesti ihmisen genomia jne. Tekoäly ei väsy, ei ole nälkäinen tai sairastu, tosin saattaa se bittikin mennä joskus poikittain.

Tekoäly saa myös yhä enemmän inhimillisiä piirteitä, mutta ainakaan toistaiseksi sillä ei ole tietoisuutta. Tietoisuuden voisi määritellä vaikka kokemusten sillisalaatiksi, jossa aistimukset, tunteet ja ajatukset sekoittuvat toisiinsa.  Tietoisuus ja äly ovat eriytymässä toisistaan. Monissa asioissa älykkyys on välttämätöntä mutta tietoisuus valinnanvaraista.

Vuorovaikutus potilaan kohtaamisessa on todennäköisemmin yksi asia, joka on hankalasti korvattavissa tekoälyllä. Vuorovaikutus on yksi tärkeimmistä asioista kun kohtaamme potilaan. Se voi olla avain menestykseen tai pahimmassa tapauksessa vain pahentaa potilaan ongelmaa.  Vuorovaikutus on jatkuvasti läsnä potilaan kohtaamisessa. Se jää helposti huomioimatta, kun kehitämme ammattitaitoamme, mutta on myös harjoitettavissa samalla tavalla kuin muut taitomme. Voimme kehittää sitä tutkitun tiedon soveltamisen kautta, sekä kriittisesti havainnoimalla omaa ja toisten vuorovaikutusta.

Hyvään vuorovaikutukseen potilastyössä kuuluu monenlaisia tekijöitä kuten esimerkiksi aktiivinen kuunteleminen ja kysyminen, empaattisuus, potilaan kokemusten tunnistaminen todellisina, positiivisen viestin antaminen, turvallisuutta vahvistava keskustelu ja myös potilaan odotusten ja toiveiden kartoittaminen käyntiin liittyen.

Vuorovaikutuksen kehittäminen potilaskäynnin yhteydessä on valittu seuraavaksi kehittämiskohteeksi yksikössämme.  Ensi vaiheessa olemme valinneet kohteeksi asiakkaan odotusten ja toiveiden kartoittamisen potilaskäyntien yhteydessä. Asia tuntuu helpolta, mutta sitä enemmän aukaistaessa riittää kyllä työstettävää siinä miten toteutamme ja varmistamme asian säännöllisen toteutumisen päivittäisessä työssämme. Myös se miten kartoitamme odotukset ja toiveet voi tapahtua eri yksiköissä ja tilanteissa eri tavalla, joskus kysymällä asiaa, joskus havainnoimalla potilasta ja hänen elekieltään.

Koordinoimme tällä hetkellä Rovaniemen terveyskeskuksessa etenevää Selkä kantaa –monikeskustutkimusta. Tutkimuksessa pyritään ryhmittelemään selkäpotilaat kolmeen ryhmään, joista kaksi laajemmin oireilevaa vaatii tehokkaampaa interventiota nimenomaan psykososiaaliselta puolelta. Myös siellä kroonisen selkäkipupotilaan kohtaamisessa nousee hyvin tärkeään rooliin vuorovaikutus. Potilaan tarinan kuunteleminen on alussa keskeisintä. Toiminnallinen tutkiminen keskittyy potilaalle merkityksellisiin toimintoihin. Kuntoutus etenee kolmessa vaiheessa: potilasta autetaan ymmärtämään kipu moniulotteisesti, haitalliset käyttäytymismallit korjataan ja toteutetaan elämäntapamuutos. Ilman hyviä vuorovaikutustaitoja mikään näistäkään tuskin onnistuisi.  

Tulevaisuudessa joudumme pohtimaan, kumpi on tärkeämpää tietoisuus vai äly. Onko elämä vain pelkkää datan käsittelyä? Missä ihminen on tulevaisuudessa tekoälyä parempi?  Vuorovaikutustaidot ovat päivittäisessä potilastyössä joka tapauksessa äärimmäisen tärkeitä ja ainakin vielä toistaiseksi hankalasti tekoälyllä korvattavissa.

Ari Räisänen
Ari Räisänen
ylilääkäri, tulosyksikköjohtaja,
Fysiatrian poliklinikka

* * * *

30.1. Hyvejohtaminen – ”Johtajuus on ensisijaisesti luonteen asia - ei sen, mitä ihminen tietää tai osaa, vaan mitä hän on”

Hyvejohtamisesta on kirjoittanut mm. juristi ja johtajuuskouluttaja Alexandre Havard (jonka teesi myös otsikon lainaus on). Hänen mukaansa johtajuuden perustuksena ovat rohkeus, itsehillintä ja oikeudenmukaisuus. Hän on esittänyt hyveisiin perustuvan johtamismallin, joka perustuu hyve-etiikalle. Mallin tarkoitus on tukea johtajia ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kasvussa. Havardin mukaan aito johtajuus perustuu hyveille ja hyvälle ja että aito johtajuus ei perustu aseman tuomalle vallalle, vaan arvovallalle (Havard, 2011).

Hyveoppi on alun perin lähtöisin jo antiikinaikaisilta kreikkalaisilta filosofeilta. Platonin mukaan hyveellinen ihminen on viisas, oikeudenmukainen, kohtuullinen, hurskas ja rohkea. Johtamisen ja organisaatioiden professori ja dosentti Pauli Juutin mukaan viisas johtaja opettelee läpi uransa näitä (Platonin) periaatteita ja luo niiden avulla muille merkityksiä, joiden avulla organisaatio voi suunnistaa menestykseen. Hänen mukaansa johtaja joutuu työstämään omaa hyveellisyyttään jo pitkään ennen kuin hänen johtamisensa tuottaa hyvää muille (Juuti, 10.11.2011). Hyvejohtaminen ja eettisyys ovat toisiinsa sidoksissa. Eettisesti toimivan johtajan hyveisiin kuuluu peräänantamattomuus, nuhteettomuus, totuudellisuus, uskollisuus, yhteisen hyvän etsiminen, jalomielisyys ja nöyryys. Eettinen johtaja ohjaa ryhmäänsä kohti tavoiteltua yhteistä hyvää, joka hyödyttää kaikkia. Johtaja huomaa toisten tarpeet ja välittää niistä pyrkimällä täyttämään ne. Eettisen johtajan tulee itsensä lisäksi huomioida mm. alaiset, asiakkaat, (tavaran)toimittajat ja (osakkeen)omistajat. (Sydänmaanlakka 2004; Sage publicatios 2014). Lääkäri-teologi-filosofi Albert Schweitzerin mukaan etiikassa on kyse siitä, että ihminen tuntee halua huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, kuin myös kanssaihmisten hyvinvoinnista.

Hyve-etiikka on erinomaisen käytännöllistä. Hyveitä on kahdenlaisia: intellektuaalisia hyveitä (viisaus, ymmärrys, käytännöllinen järki jne.) jotka auttavat meitä käsittämään todellisuuden (oikeaa tietoa oikeita päätöksiä varten) sekä moraalisia hyveitä (oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus, rohkeus jne.), jotka auttavat meitä elämään sopusoinnussa ihmisluontomme kanssa. Hyve-etiikka vaatii jatkuvaa eettistä pohdintaa ja käytännössä tästä seuraa kasvamista. Hyve-etiikka huomioi aina olosuhteet. Hyveet lisäävät luottamusta, joka on johtajuuden perusedellytys ja hyve lisää valmiutta sekä kykyä toimia. Hyveissä kasvaminen saa persoonan kukoistamaan. Sen sijaan, jos johtajuus ei perustu hyveille, pelkistyy johtajuus manipulaatioksi. (Havard, 2011).

Jokaisessa organisaatiossa on omat, johdon tai työntekijöiden kanssa yhdessä määritellyt tai tietoisesti määrittelemättömät eettiset periaatteet ja arvot, jotka kuvaavat organisaation kulttuuria, tavoitteita ja toimintaa. Arvot peilaavat usein organisaation eettisiä tavoitteita, mutta välttämättä näin ei aina ole, vaan eettisyys muodostuu muutoin organisaation toiminnassa, sen johtamisessa ja käytännön toimissa; ohjeistuksessa, päätöksissä, valinnoissa, vuorovaikutuksessa, kuten toisten ihmisten kohtelussa. Organisaatioiden olisi toivottavaa ylläpitää ja pohtia eettisiä kysymyksiä johdon kokouksissa sekä henkilöstö- ja sidosryhmätilaisuuksissa. Pelkkä eettisyyden pohdinta ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös konkreettisia tekoja. Organisaation toiminnan palvelu- ja arvoketjujen koko laajuus on tunnettava hyvin, jotta eettinen toiminta pystytään viemään vaikuttavasti organisaation joka taholle ja asiakaskokemuksiin saakka. Eettiset valinnat ovat vahvasti yhdistettynä organisaatiokulttuuriin ja organisaatiossa omaksuttuun tapaan tehdä töitä. Tärkeää on, että organisaatio aidosti toteuttaa arvojaan ja eettisiä valintojaan, joista se viestiin organisaation sisällä ja sen ulkopuolelle. Organisaation tulisikin valita se polku, jonka avulla siellä toimivat esimiehet ja johtajat voivat kasvaa eettisyydessään entistä korkeammalle tasolle niin, että heistä tulisi hyvejohtajia (hyvejohtajuus.fi).

Omat kokemukseni johtamisesta eri työpaikoissa ovat pääsääntöisesti positiivisia, mutta joukkoon sopii myös yksi taannoinen ikävä poikkeuskin, joka antaa oman perspektiivinsä aiheesta kirjoittamiselle. Johtamisella; arvoilla ja eettisyydellä on suuri merkitys koko yhteisön ja yksittäisten ihmisten hyvinvointiin; työssä menestymiseen ja tuloksellisuuden potentiaalin toteutumiselle. Maailmamme tarvitsee arjessa toteutuvia hyveitä ja hyvää.

Suosittelen aiheesta kiinnostuneille Alexandre Havardin Hyvejohtajuus -kirjan lukemista.

Hilkka Neuvonen
Hilkka Neuvonen
Vs. logistiikka- ja materiaalipäällikkö


Lähteitä mm.

Havard Alexandre, juristi, johtajuuskouluttaja, johtajuuskoulutusverkoston Havard Virtuous Leadership Institute (HVLI) perustaja. Hyvejohtajuus, Providentia, 2011.
Hyvejohtajuus.fi. Sivustolla on kirjoituksia hyveiden ja johtajuuden yhteydestä.
Pauli Juuti, VTT, professori, tutkimusjohtaja. Vieraskynä, Hyvejohtajuus.fi, 10.11.2011.
Löydettävissä: http://www.hyvejohtajuus.fi/6554/eettinen-johtaminen-vs-hyvejohtaminen/
Sage publications. Chapter 16: Ethical leadership, 2014.
Löydettävissä:  https://www.sagepub.com/sites/default/files/upm-binaries/47445_chp_16.pdf
Sydänmaanlakka, Pentti, FT, TkL, henkilöstöjohtamisen konsultti ja tietokirjailija. Älykäs johtajuus. Talentum, Helsinki, 2004.

* * *

Kymppiblogi joulukuussa 2018