Kymppi-blogi

Kymppi_logo

Inhimillisesti tehokas johtaminen-hankkeessa on käytössä oma blogi. Blogin nimi on "KYMPPI”, joka on vanha, historiallinen synonyymi sanalle esimies. Jo ennen muinoin savotoilla johti toimintaa ”Kymppi”, joka oli metsätyömiesten ja erilaisten työporukoiden pomo. KYMPPIin kirjoittavat sairaanhoitopiirin omat ”kympit”.

-----------------------

 

30.10.2018 Arvoisat lukijat!

Olen saanut vuoden verran tutustua Lapin sairaanhoitopiirin toimintaan aitiopaikalta hallituksen puheenjohtajana. Vuosi on ollut hyvin mielenkiintoinen ja täynnä yllätyksiä.

Ennen hallituksen puheenjohtajuutta olen ollut useita toimikausia sairaanhoitopiirin valtuustossa päättämässä suurista linjoista, joten en aivan tietämättömänä joutunut ottamaan vastuuta hallitustyöskentelystä.

Vuoden aikana olen saanut tutustua sairaanhoitopiirin organisaatioon joka tasolla ja huomannut miten tarkoituksenmukaisesti kaikki toiminnot on järjestetty.

Olen huomannut myös sen, että missään yksikössä ei olla jämähdetty entiseen. On huomattu uudistamisen tarve ja se on tuonut mukanaan monia helpotuksia työhön sekä työvoiman riittävyyteen.

Tällä hetkellä eletään monenlaisessa epävarmuudessa, josta suurin lienee SOTE-ratkaisu. Toteutuuko se vai ei. Joka tapauksessa julkisen puolen on entisestään tehostettava toimintaa, jotta kilpailukyky yksityiseen nähden säilyy. Olen erittäin iloinen siitä, että tämä asia on sairaanhoitopiirissämme huomattu hyvissä ajoin. On jo vuosikausia tehty työtä inhimillisesti tehokkaan sairaalan luomisessa ja samalla suunniteltu toimintoja uudenlaisesta näkökulmasta.

Vuosikausien uurastus on nyt kulminoitunut rakennussuunnittelussa nykyaikaisen apteekin, kuuman sairaalan ja uusien aikuispsykiatrian osastojen rakentamiseen. Lisäksi tarvitaan pysäköintitalo ja pesula sairaalan tarpeisiin. Jokainen teistä on jollakin tavalla ollut tässä mittavassa työssä mukana ja olen huomannut, että johtamisessa on ollut uusia menetelmiä, jossa kaikki ovat saaneet osallistua suunnitteluun ja kehittämistyöhön. Kiitos siitä Teille kaikille. Nyt on meneillään poikkeusluvan hakeminen, jossa tarvitaan edunvalvontaa.

Joka tapauksessa, tuleeko SOTE vai ei, menemme eteenpäin. Olen miettinyt, miten on mahdollista johtaa näin moninaista yhteisöä tavoitteellisesti samaan suuntaan. Helppoahan se on, kun johtajat eri tasoilla tekevät hyvää yhteistyötä jokaisen alaisen kanssa. Kaikki tuntevat olevansa samaa ”suurta  perhettä” tuntien oman vastuunsa työtehtävien hoidossa. Olen myös ymmärtänyt, että tänä päivänä osataan antaa jo hyvin suoritetusta työstä kiitosta.

On myös hyvä muistaa, että vapaus on syvintä vastuunalaisuutta. Jos minulle annetaan jokin tehtävä vapaasti hoidettavaksi, niin vastuu on minulla sen onnistumisesta. Vaikka viime kädessä joku pomo siitä vastaisikin. Vastuu on monesti todella suuri, kun puhutaan ihmisten hoitamisesta. Mutta on tärkeää tietää, että vaikka vastuu on tietyltä osin jakamaton, on aina oltava joku, jonka kanssa asioista voi keskustella, saada taustatukea ja apua. Aina hierarkiassa löytyy ylempi taso, et ole työssäsi yksin; johtajallakin on pomo.

Olen todella yllättynyt, miten paljon sairaanhoitopiirissä tehdään ennakkoluulotonta kehittämistä, tartutaan erilaisiin mahdollisuuksiin eikä pelätä tuntematonta. Tästä hyvänä esimerkkinä on ollut perusterveyden huollon vastuulle ottaminen Enontekiön ja Muonion osalta. Hyvällä sitkeällä puurtamisella saatiin homma haltuun ja tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin. Esimerkkejä on runsaasti.

Johtamistyössä on tärkeää kuunnella, osata tulkita kehon kieltä, olla läsnä, keskustella, tukea, tarvittaessa vaatia, kiittää ja kuitenkin olla jämäkkä ja oikeudenmukainen johtaja. On hyvä kuitenkin muistaa, että kaikki me olemme ihmisiä ja epäonnistumme joskus, niistä selviää armeliaisuudella. Mitä vähemmän johtajan tarvitsee puuttua päivittäisiin rutiineihin sen paremmin hän on työssään onnistunut.

Johtaja on näkijä ja mahdollistaja. Hän uskaltaa katsoa tulevaisuuteen ja ajatella vapaasti organisaation mahdollisuuksista. Hän ymmärtää, että tehtävänä on mahdollistaa muiden tekeminen ja kasvaminen. Johtaminen on edellytysten luomista, jotta muut voivat loistaa ja toteuttaa suuria asioita.

Olen todella otettu, että saan työskennellä kanssanne koko maakuntamme terveydenhuollon eteen. Olen ylpeä teistä jokaisesta. Teillä on vastuu laajasta maakunnastamme ja kannatte sen hienosti. Teette jokainen arvokasta ja arvostettua työtä. Eteen tulee varmasti monia kinkkisiä asioita, mutta yhdessä niistä selvitään. Hallitus on valmis aina keskustelemaan ja löytämään yhteisiä ratkaisuja asioihin, jotka teitä huolettavat.

Tehdään yhdessä työtä inhimillisesti tehokkaan sairaalan ja sairaanhoidon hyväksi.

Teille kaikille iloista Joulun odotusta. Kyllä se joulupukki täältä tunturien takaa tulla tupsahtaa jokaiseen kotiin.
 

Toini Sanila
Toini Sanila
LSHP:n hallituksen puheenjohtaja

 

* * * * *

20.10.2018 Pravdaa ja Moskovan katuja

Entisessä Neuvostoliitossa Puolueen korkea virkailija tuli Brezhnevin puheille sanoen:

- Toveri pääsihteeri, minulla on ongelma: Kun luen Pravdaa, minulle tulee käsitys, että suuressa isänmaassamme kaikki asiat ovat hyvin. Mutta kun kuljen Moskovan kaduilla, minulle tulee käsitys, että suuressa isänmaassamme kaikki asiat eivät olekaan niin hyvin.

- Toveri hyvä, Brezhnev vastasi, ratkaisu on yksinkertainen:  Lue enemmän Pravdaa ja kulje vähemmän Moskovan kaduilla.

Vain 34 % organisaatioista tietää mitä heidän työntekijänsä kaipaavat, kertoi työyhteisökouluttaja Saara Remes sairaanhoitopiirin laajennetun johtoryhmän työhyvinvointityöpajassa lokakuun alussa. Tuo tieto sai pohtimaan, millainen tilanne on meillä sairaanhoitopiirissä. Tietävätkö keskushallinto, tulosaluejohto, ylilääkärit, ylihoitajat, osastonhoitajat, muut esimiehet riittävän hyvin, mitä meidän työntekijämme kaipaavat? Eli tuota vanhaa neuvostovitsiä ja sen käänteistä satiiria mukaillen, kuljemmeko riittävästi Moskovan kaduilla vai luemmeko liikaa Pravdaa?

Henkilöstön työhyvinvointi on useita vuosia ollut painopistealueena tai muuten keskeisesti esillä sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelussa. Työhyvinvointi ja sen johtaminen on kuitenkin jäänyt hivenen irralliseksi muusta toiminnasta ja johtamisesta. Jatkossa meidän on hyvä ajatella, että työhyvinvoinnin johtaminen on yhtä tärkeä ja luonteva osa toiminnan johtamista kuin talouden tai resurssien käytön johtaminen.

Muutama vuosi sitten julkaisimme yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa tutkimuksen työn mielekkyydestä henkilöstön kokemana. Tuon tutkimuksen mukaan työn mielekkyys syntyy työn sujuvuudesta ja hallinnasta eli perustehtävän hyvästä hoitamisesta sekä kuuntelevasta ja selkeästä johtamisesta. Ja työn mielekkyys (työn sujuvuus mukaan luettuna) puolestaan on keskeinen osa työhyvinvointia.

Sairaanhoitopiirissä valmistellaan parhaillaan tuottavuusohjelmaa tuleville vuosille. Yhtenä viidestä kehittämisalueesta on henkilöstön hyvinvoinnin jatkuva parantaminen. Tavoitteena on, että henkilöstö on motivoitunutta ja sitoutunutta työhönsä. Työntekijöillä on aito mahdollisuus osallistua oman yksikkönsä työn kehittämiseen. Oma työn johtamista ja itseohjautuvuutta tuetaan ja edistetään. Myös johtaminen on kehittämisalueena. Tavoitteena on, että ”Meidän hyvä johtaminen” on määritelty ja jokainen esimies tietää tehtävänsä, vastuunsa ja johtamansa yksikön tuotantotavoitteet. Jotta tavoitteisiin päästää, siihen on riittävä tuki, oikeat välineet ja osaaminen. Johtamisosaamista kehitetään koko ajan.

Toivottavasti henkilöstön hyvinvoinnin jatkuva parantaminen ja meidän hyvä johtaminen näkyvät tulevaisuudessa ”Moskovan kaduilla” eli sairaanhoitopiirin ja sairaalan eri toimintayksiköissä. Sen enempää henkilöstön hyvinvointi kuin hyvä johtaminenkaan eivät saa jäädä ylätason ”Pravdaksi”, joka ei vastaa todellisuutta.
 

Jari Jokela
Jari Jokela
sairaanhoitopiirin johtaja

* * * *

10.10.2018  Hyvä esimiestyö

Syyskuun lopulla sain sähköpostiini kyselyn kirjoittaa kymppi- blogiin, sivuutin kysymyksen, kunnes se viime viikolla tuli eteeni uudelleen. Lupasin yrittää,  synnytystuskista huolimatta.

Viime kevään vaalit pani kalenterini hieman uuteen järjestykseen; työskentely kaupunginvaltuustossa, vapaa-ajanlautakunnassa, valtuustoryhmän varapuheenjohtajuus, kolpeneen valtuusto ja sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajuus! Huh, mihin minä olin taas pääni pistänyt? Ajattelin, että kukaan ei ole seppä syntyessään, joten minullakin oli edessäni “Ollin oppivuodet”. Olen nyt 56-vuotias, joten hullu heittäytyminen uusiin asioihin lienee tullut 50-villityksen mukana.

Olen valmistunut vanhankansan apuhoitajaksi 1986 ja pääasiassa olen työskennellyt keskussairaalan eri osastoilla aina vuoteen 1998 asti. Kesällä 1998 olin pyöräonnettomuudessa ja  siinä rytäkässä selkärankani murtui. Jouduin jättämään apuhoitajan työt ja kouluttauduin sairaanhoitajaksi ja terveydebhoitajaksi. Valmistuin 2004 ja siitä alkaen olen työskennellyt kotihoidossa, ensin vanhassa maalaiskunnassa ja sitten uudessa Rovaniemen kaupungissa.  Tällä hetkellä olen Ounas-Saaren kotihoidossa palveluvastaavan varahenkilönä. Työtehtäviini kuuluu myös esimiestyötä. Työni ohessa olen saanut suorittaa johtamisen erikoistumisammattitutkinnon (JET).

Perheeseeni kuuluu 4 lasta, puoliso ja koira. Kolme vanhinta lastani ovat jo pesästä lentäneet, nuorin poikammekin lähtee armeijan harmaisiin tammikuussa 2019. Alkaa uuden opettelu; yhteiselo kahdestaan puolison ja koiran kanssa.  Onneksi on jokunen luottamustoimi, ei tule aika pitkäksi. Harrastuksiini on kuulunut myös liki kahdenkymmenen vuoden ajan järjestötyö, viimeiset 11 vuotta olen toiminut Siepakat ry:n puheenjohtajana ja talkoovastaavana.

Kun on kyseessä “kymppi-blogi”, täytynee pohdiskella asioita myös esimiestyön näkökulmasta.

Työelämässä vaatimukset kasvavat ja tehtävät monipuolistuvat. Tämä on suuri haaste esimiesten johtamisvalmiuksille. Hyviä esimiestaitoja tarvitaan muun muassa tehtävien organisoinnissa, kehityskeskustelujen käymisessä, työsuoritusten arvioinnissa ja riittävän varhaisessa ongelmatilanteisiin puuttumisessa. Esimies ei enää voi eikä hänen ole tarpeen hallita kaikkia työyhteisössä hoidettavia tehtäviä. Esimiestössä painopiste on siirtynyt yksittäisten työsuoritusten valvonnasta toiminnan sujuvuuden varmistamiseen niin, että toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat.

Esimiestehtävissä yhdistyvät ulko- ja sisäministerin toimenkuvat. Hänen tulee välittää tietoa omaan yhteisöönsä sen ulkopuolelta ja vastaavasti viestiä oman ryhmän toiminnasta ja tarpeista muualle organisaatiossa.  Saamansa tiedon pohjalta hän sitten huolehtii siitä, että toiminta sujuu suunnitelmien mukaan ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Johtamisen oikeudenmukaisuus on todettu keskeiseksi henkilöstön hyvinvoinnin ja työyhteisön toimivuuden vaikuttavaksi tekijäksi. Oikeudenmukaisuus näkyy työyhteisön jäsenille esimiesten tavasta organisoida, osallistua ja kantaa vastuuta työyhteisön toiminnasta. Laadukkaat palvelut syntyvät varmimmin oikeudenmukaisen johtamisen ja toimivan työyhteisön voimin. Hyvin toimivassa työyhteisössä jokainen tietää oman perustehtävänsä ja siihen kuuluvat vastuut ja velvollisuudet. Toimintaa koskevat ohjeet ja säännöt ovat selkeät ja kaikkien tiedossa. Perustehtävän selventämiseen on hyvä palata määräajoin.

Hyvä työyhteisö keskustelee avoimesti ja luottamuksellisesti työhön liittyvistä asioista. Esimiehen tehtävä on huolehtia välittömän yhteistoiminnan toteutumisesta. Avoimen keskustelukulttuurin syntyminen vaatii määrätietoista työtä ja harjoittelua. Säännöllisten työpaikkakokousten pitämisestä hyötyy koko työyhteisö.

Palkitsemisella ymmärretään usein hyvin suppeasti vain rahamääräistä palkitsemista. Tärkeimmäksi palkitsevaksi tekijäksi on todettu esimiehen antama tunnustus. Myös työpaikan pysyvyys koetaan vahvana motivaatiotekijänä, jonka merkitys näyttää jatkuvasti vain kasvavan. Oikeaan aikaan annettu palaute ja kannustus sekä välittömästi tuleva kiitos hyvin tehdystä työstä eivät maksa mitään mutta tuovat saajalle hyvän mielen pitkäksi aikaa. Myönteinen palaute on syytä antaa niin avoimesti kuin mahdollista.

Työhyvinvointiin panostaminen mielletään nykyään yksilökeskeisen toiminnan sijaan työyhteisökeskeiseksi toiminnaksi, jossa kehittåmistoimet suunnataan koko työyhteisölle. Työhyvinvointia edistävää toimintaa ideoi useimmiten tehtävään nimetty ryhmä, jossa esimiehen tulee olla mukana. Hän on vastuussa siitä, että työyhteisön kehittämistoimet ovat yhtenevät organisaation tavoitteiden kanssa. Kiellettyä ei ole liikuntailtapäivien järjestäminen, kehittämisiltapäivien järjestäminen ja vasta saimme kuulla, että pikkujoulujen järjestäminen on jopa suotavaa ja toivottua työyhteisölle!

Lopuksi haluaisin jakaa teille meillä Ounas-Saaren kotihoidossa käyttöön otetun “Tiimikymppi-palaveri-käytännön”. Palavereita voisi myös kutsua nimellä “Mutinat pois”.
- työyhteisö on valinnut joukostaan tiimi-kympin (meillä valtaosa henkilöstöstä lähihoitajia, joten he valitsivat kympiksi kotisairaanhoitajan)
- tiimikymppi -palaverit kokoontuu joka kuukauden kolmas torstai klo 14-14:45
- palavereissa käsitellään mieltä painavia asioita, epäkohtia työssä, työoloissa, puutteista välineistössä, työvuoroasioita… kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä, mutta ei asiakasasioita. Asiat kirjataan vihkoon. Mikäli et ole vuorossa palaverin aikana, on työntekijällä mahdollisuus lisätä mieltä painava asia vielä vihkoon.
- valittu tiimikymppi tuo esille tuodut asiat esimiehelle tiedoksi nimettöminä seuraavan viikon perjantaina aamupalaverissa, jossa on läsnä tiimikympit, esimies ja varahenkilö
- esille tuotuihin asioihin pyritään puuttumaan mahdollisimman pian ja mahdollisuuksien mukaan korjataan epäkohdat. Hankalimmat asiat käsitellään vielä yhdessä tiimipalavereissa.

Käyttöön otettu käytäntö on tuonut työyhteisöömme monia positiivisia muutoksia; työntekijät tuntevat tulleensa kuulluksi, osallisuuden tunne kasvaa ja työntekijöitä kuunnellaan.

Esimiehen kannalta toiminta on lisännyt esimiehen työrauhaa; asioita tuodaan nyt keskitetysti, eikä jokaisen tarve tulla erikseen asioista keskustelemaan. Kun asiat käsitellään nimettömänä, kynnys sanoa mielipiteensä madaltuu ja hiljaisinkin tulee kuulluksi.

Näissä mietteissä toivotan teille kaikille leppoisaa syksyn jatkoa, toivottavasti saamme pian lunta, jotta maailma hieman kirkastuu…
 

Ylitörmänen Anitta
Anitta Ylitörmänen
LSHP:n valtuuston  puheenjohtaja