Lapin sairaanhoitopiiri kaipaa avointa kustannustietoa, ei palvelujen keskittämistä Rovaniemelle

Julkaistu 29.3.2017 klo 10.00

 

Tiedotusvälineissä on viime päivinä toistuvasti esitetty, että Lapin sairaanhoitopiiri olisi vaatimassa erikoissairaanhoidon keskittämistä Länsi-Pohjan keskussairaalasta Rovaniemelle. Nämä väitteet eivät pidä paikkaansa.

Lapin sairaanhoitopiiri ei ole vaatimassa tai edes ehdottamassa, että jotakin toimintaa tulisi lopettaa, ajaa alas tai supistaa nykyisessä Länsi-Pohjan keskussairaalassa. LSHP ei kuitenkaan ole valmis tekemään sopimuksia tai sitoumuksia siitä, mitä toimintoja LPKS:ssa on tulevaisuudessa. Mikäli valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus toteutuu, päätösvalta erikoissairaanhoidon palveluverkosta kuten muistakin sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy maakunnalle. Sairaanhoitopiireillä ei ole toimivaltaa tulevaa maakuntaa sitovasti sopia nykyisten keskussairaaloiden päivystysvalmiudesta tai muusta resursoinnista vuodesta 2019 eteenpäin. Tällaista oikeutta ei ole myöskään kunnilla. Nykyisten sairaanhoitopiirien viime tingassa tekemät sopimukset voivat pahimmillaan jopa hankaloittaa tulevan maakunnan päätöksentekoa.

On varsin todennäköistä, että sairaanhoitoa tuotetaan erikoisaloittain LPKS:ssa myös tulevaisuudessa. LSHP on valmis yhdessä LPSHP:n kanssa selvittämään perusteita tulevaa maakunnan erikoissairaanhoitoa koskevaa päätöksentekoa varten. Erikoissairaanhoitoa – kuten muitakin verovaroin rahoitettavia julkisia palveluita – koskevan päätöksenteon pohjaksi tarvitaan avointa ja läpinäkyvää tietoa ainakin väestön palvelutarpeista, vaihtoehtoisista keinoista palvelutarpeiden toteuttamiseksi, eri vaihtoehtojen kustannuksista ja vaikuttavuudesta suhteessa väestön palvelutarpeisiin. Minkä enemmän verovaroja on käytettävissä, sen helpompaa on vastata väestön palvelukysyntään. Ja vastaavasti, mitä vähemmän verovaroja on käytettävissä, sitä kriittisemmin joudutaan tarpeita arvioimaan ja priorisoimaan.

Erikoissairaanhoidossa palvelujen laajuus ja kustannukset määräytyvät hyvin pitkälle sen mukaan, miten laaja erikoissairaanhoidon päivystys sairaalassa on. Päivystävässä keskussairaalassa on paikalla (tai kotivaralta nopeasti paikalle saatavissa) päivystyksen laajuudesta riippuen yleensä 8-12 eri erikoisalan erikoislääkäriä ja kymmeniä hoitajia sekä muuta henkilökuntaa. Suomessa lähes kaikkien keskussairaaloiden väestöpohja on niin pieni, että pelkkä päivystystapausten hoitaminen ei työllistä täysimääräisesti koko päivystävää henkilökuntaa. Tämän takia on valtakunnallisesti päädytty 12 laajan päivystyksen sairaalan ratkaisuun ja myös ei-kiireellisen toiminnan merkittävään keskittämiseen näihin 12 sairaalaan. Päivystystoiminnan kustannusten lisäksi kyse on myös erikoislääkäreiden ja muiden ammattihenkilöiden saatavuudesta ja riittävyydestä. Sairaalan seinät eivät hoida ketään. Tarvitaan myös pätevää ja ammattitaitoista henkilökuntaa.

Erikoissairaanhoidon päivystys edellyttää ja myös aikaansaa omavaraisuutta sairaalan toiminnassa ja samalla rajoittaa mahdollisuuksia työnjakoon. Päivystävät erikoisalat muodostavat kokonaisuuden ja päivystyksen jakaminen sairaaloiden kesken ei käytännössä ole mahdollista. Päivystysvalmiuden laajuus voi kuitenkin vaihdella. Erikoisaloilla, joilla päivystys on vain yliopistollisessa sairaalassa, keskussairaaloilla on päivystysvalmiusvaatimusten estämättä mahdollista vapaammin sopia työnjaosta.

Tulevalla Lapin maakuntavaltuustolla on toimivalta päättää erikoissairaanhoidon palveluverkosta jopa kokonaan ilman tietoa eri vaihtoehdoista, niiden kustannuksista ja vaikuttavuudesta. LSHP pitää kuitenkin perusteltuna ja tarpeellisena, että nykyiset sairaanhoitopiirit yhdessä tuottavat erikoissairaanhoitoa koskevan maakunnan päätöksenteon perusteeksi avointa, läpinäkyvää ja kiihkotonta tietoa mahdollisista vaihtoehdoista sekä niiden kustannuksista ja vaikuttavuudesta. Tietoa siitä, mitä valtiovallan määräämä laajan päivystyksen sairaalan asema edellyttää LKS:n päivystysvalmiudelta, tietoa siitä, mitä eri laajuisia vaihtoehtoja on päivystyksen toteuttamiselle LPKS:ssa, ja mitkä ovat eri vaihtoehtojen kustannukset ja vaikutukset väestön palvelutarpeiden täyttämiseen. On ikävää, että tämä ehdotus on julkisuudessa perusteettomasti ja ehkä tahallisestikin tulkittu vaatimuksiksi erikoissairaanhoidon palvelujen alasajosta LPKS:ssa.

Lapin olosuhteissa joitakin sosiaali- ja terveyspalveluita jouduttaneen tuottamaan, muodostuvat kustannukset lähes miten korkeiksi tahansa. Esimerkiksi Enontekiölle, Savukoskelle tai Utsjoelle voi olla perusteltua tuottaa joitakin lähipalveluita, vaikka niiden kustannukset olisivat huomattavasti korkeammat kuin vastaavien palveluiden tuottamisen kustannukset Kemissä, Rovaniemellä tai Torniossa. Samoin voi olla perusteltua esimerkiksi ylläpitää joitakin erikoissairaanhoidon palveluja nykyisessä LPKS:ssa siksi, että palvelujen käytön suuntautuminen Ouluun tulee maakunnalle kokonaisuutena kalliimmaksi, vaikka pelkän Lapin maakunnan sisäisen tarkastelun pohjalta olisikin perusteltua keskittää ko. palveluja Rovaniemelle. Tällaisenkin päätöksenteon pohjaksi tarvitaan avointa tietoa eri vaihtoehtojen kustannuksista.

LKS:n laajennusta on suunniteltu jo useita vuosia. Rakentamispäätöstä ei kuitenkaan ole vielä tehty, vaikka pelkästään LSHP:n omista lähtökohdista sille olisi ollut täydet perusteet jo vuosia sitten. LSHP on halunnut odottaa valtakunnallisia ja maakunnallisia sote-ratkaisuja, jotta investointitarpeita olisi mahdollista arvioida koko maakunnan eikä pelkästään oman sairaanhoitopiirin palvelutarpeiden pohjalta. On toivottavaa, että sairaaloiden työnjaolla voitaisiin pienentää tarpeita investoida LKS:n lisärakentamiseen. Tämä kuitenkin edellyttää, että sairaaloiden toiminnan – etenkin päivystyksen – laajuuden vaihtoehtoja sekä vaihtoehtojen vaikuttavuutta ja kustannuksia (mm. suhteessa investointikustannuksiin) selvitetään nykyisten sairaanhoitopiirien yhteistyönä tai viimeistään tulevan maakunnan voimin.

Liitteessä kerrotaan yksityiskohtaisemmin LSHP:n näkemys asiasta:
LSHP:n avoin kirje 29 3 2017


Lisätietoja

yhtymähallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala p 040 542 5353
sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela p 040 5323 998
johtajaylilääkäri Jukka Mattila p 050 5726 277
vt. hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti p 040 535 1671